Pajulahti & kumpp. tehdasrakennukset vuonna 1932. Kuvan om. Raija Viskari.

 

Kristiina Kanerva 

PAJULAHTI OY

Kankaanpääläinen Risto Pajulahti (s.1905) perusti vuonna 1932 yhdessä Otto Toivakan (s.1891) ja Herman Santikon kanssa Kauhajoelle Pajulahti & kumppanit nimisen yrityksen. Pajulahti lainasi yhtiön alkupääomaksi 29.7.1932 päivätyllä velkakirjalla 20,000 markkaa 9 %:n vuotuisella korolla. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Otto Toivakka. Yritys valmisi 7 ja 10 hehtolitran viljankuivauskaappeja, Jymy-nimisiä silppureita, lajittelijoita, kiukaita ja tuulihattuja. Tuotteiden myyntityön hoitivat proviisiopalkalla toimivat Piiriasiamiehet.
Tuotannon kasvaessa tehdasrakennusta laajennettiin niin, että se oli 100 metriä pitkä laitos. Puutavaran sahaukseen Pajulahdella oli oma yksiraaminen sahalaitos. Tehdasrakennus paloi 11.7.1936. Välittömästi tulipalon jälkeen aloitettiin uuden rakennuksen rakennustyöt ja tuotanto jatkui.
Vuonna 1937 Otto Toivakka osti yrityksen ja oikeuden käyttää nimeä Pajulahti. Yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö, jonka osakkaina olivat Otto Toivakka, Mauno Ulvas (s. 1908), Nestori Ulvas, Matti Eemil Äijö (s. 1875) ja Jaakko Harju (s.1897). Yhtiön tuotanto keskittyi nyt kaappikuivureihin, joita myytiin kymmeniätuhansia ympäri maan.
Sodan aikana Pajulahden tiloissa leivottiin valtiolle näkkileipää rintamalle vietäväksi. Pajarakennuksen seinustalle rakennettiin tähän tarkoitukseen kaksi uunia. Vuonna 1942 tuli helsinkiläinen G.M. Nordqvistin tehdas vuokralle metallipajaan, jonka jälkeen leipien teko ja uunit siirrettiin ulkorakennukseen. Nordqvistin tehdas valmisti mm. savukranaatin kuoria, it-tykin ammuksia ja kaasunaamareiden kuoria. Ammukset ladattiin muualla. Koska miehet olivat rintamalla työntekijöinä oli pääasiassa naisia ja muutamia alaikäisiä poikia.
Sodan jälkeen 1940-luvulla yrityksen tuotanto muuttui ja laajeni. Viljankuivauskaappien valmistus lopetettiin ja aloitettiin säkki- ja verkkolavakuivureiden valmistus. Uutta tuotantoa edustivat myös villankarstaus- ja kehruukoneet, sekä lumpunrepimäkoneet. Vuonna 1946 valmistettiin ensimmäiset turvetuotannossa tarvittavat koneet veljesten Otto ja Matti Toivakan omistaman Iiron turve Oy:n tarpeisiin. Tämän jälkeen yritys kehitteli ja valmisti maan johtaviin kuuluvia pala- ja jyrsinturpeen nostokoneita. Vuonna 1960 aloitettiin kotimaista energiaa käyttävän monikäyttökattilan kehittäminen ja valmistus.
Pajulahti Oy:n tuotantoa jatkoi vuodesta 1971 lähtien Aronkylän uudella teollisuusalueella Otto Toivakan veljenpoika insinööri Heikki Toivakka (s.1929) vaimonsa Eeva-Liisan (s.1936) kanssa. Yrityksen työntekijämäärä oli 1970-80-lukujen taitteessa noin 30 henkilöä.

Lähteet:
VMA Kauhajoen tuomiokunta, varsinaisasiain pöytäkirjat 1939.
Kauhajokista teollisuutta, Kauhajoen Joulu 1961
Tuomikoski, Heikki (toim), Yrittävä Eteläpohjanmaa 80 osa 1, Alavus 1979.
Haastattelut: Toivo Alanko, Aarne Salokuutti

   Ensimmäinen kuorma-auto, ajurina Nestori Ulvas oikealla. Kuvan om. Soile Antila.
  Työmiehiä, kuvasta tunnistettu kolmas vasemmalta Paavo Kujansivu ja neljäs vas. Veikko Leppinen. Kuvan om. Raimo Taulu.
   Miehet työnsä ääressä. Kuvan om. Raimo Taulu.

   Metalliverstas vuonna 1937. Kuvan om. Raija Viskari.
   Mauno Ulvas yhtiön konttorissa vuonna 1937. Kuvan om. Raija Viskari.

 

 Pajulahti Oy:n tuotantorakennukset. Kuvan om. Raija Viskari.

 

 Toivo Alanko työskenteli Pajulahti Oy:ssä 40 vuotta. Kuva Raija Männistö.

 

Toivo muisteli, että alkuvuoisikymmeninä yrityksessä työskentelivät mm.
Matti Aronen, Onni Saarikoski, Yrjö Saarikoski, Matti Oksalahti, Martti Rintamäki, Matti Vilponen, Yrjö Vilponen, Antti Vilponen, Viljo Kujanpää, Toivo Kuusisto, Paavo Kujansivu, Veikko Kujansivu, Raimo Taulu, Niilo Taulu ja Eino Vallin