Kristiina Kanerva
ARONKYLÄN KOULU
Aronkylän ja Mattilan lapset kävivät aluksi Aro-Harjan
alueelle vuonna 1891 perustettua Turjan koulua. Koulun tilat alkoivat 1910-luvulla
käydä liian pieniksi ja vuonna 1917 uutta piirijakoa tehtäessä
Turjan koulupiiri hajotettiin neljään. Aro ja Mattila muodostivat
kaksi eri piiriä, jotka kuitenkin yhdistettiin vuonna 1921 Aron koulupiiriksi.
Aron koulun perustamispäätös tehtiin toukokuussa 1920. Kunta
osti nahkuri Kalle Koskisen perikunnalta Aron sillankupeessa sijainneen
talon, jossa koulu aloitti toimintansa syksyllä. Talossa oli neljä
huonetta ja kunnostustöiden jälkeen koulunkäynti alkoi tuvassa,
muut huoneet olivat opettajan asuntona. Ulkorakennus kunnostettiin käsityötilaksi
jonne hankittiin kaksi höyläpenkkiä. Hangaskylän koululta
tuotiin käytöstä poistettuja pulpetteja ja teetettiin lisää
samanlaisia.
Koulun ensimmäinen opettaja oli Matti Porkkala (s. 25.1.1895), joka
toimi virassa vuoteen 1959 saakka. Toisena lukuvuonna koulussa oli kaksi
opettajaa. Anna Liisa Päivärinta (s. 7.8.1896) toimi virassa kuolemaansa
1952 saakka. Kolmantena lukuvuonna koulussa oli jo kolme opettajaa. Alakoululaisia
opetti Mirja Koivisto (s. 31.1.1895), joka toimi virassaan vuoteen 1961
saakka.
Vanha Koskisen tupa oli liian pieni koulun tarpeisiin ja alettiin suunnitella uutta koulurakennusta. Pohdittiin myös koulun sijaintia, paikka sillankupeessa oli rauhaton, mutta uusi rakennus päätettiin kuitenkin taloudellisita syistä tehdä samalle tontille. Uudesta koulurakennuksesta tuli Kauhajoen suurin, siinä oli 5 luokkahuonetta ja neljän opettajan asunnot. Vuonna 1932 heinäkuun 8 päivä perjantaita vasten yöllä koulu tuhoutui tulipalossa. Tuli sai alkuunsa halkovajasta, josta se levisi nopeasti kaikkiin ulkorakennuksiin ja koulurakennukseen. Vaikka palo huomattiin jo alkuvaiheessa, mitään ei ollut tehtävissä ja puurakennukset paloivat nopeasti. Palon syyksi epäiltiin varomatonta tupakan käsittelyä. Syksyllä koulunkäynti aloitettiin vuokratiloissa, Ala-Mattilassa toimi yläkoulu ja Ylikorvella alakoulu.
Uusi koulu päätettiin rakenntaa entiselle paikalle tiilestä. Koulun keittola aloitti toimintansa vuonna 1934. Ateriamaksu oli 50 penniä, mutta varattomat saivat aterian ilmaiseksi. Ensimmäisenä kouluruokana oli rusinakaurapuuroa.
Jatkosodan aikana Aron koululla toimi sotasairaala, joten vuoden 1941 syyslukukaudella ei ollut opetusta. Vuoden 1944 kesällä koulu täyttyi Karjalan evakoista. Syksyllä koulunkäynti aloitettiin Kossilalta vuokratuissa tiloissa ja alakoulu toimi suojeluskuntatalossa. Vasta seuraavan vuoden aikana päästiin jälleen takaisin koulurakennukseen.
Suurten ikäluokkien tullessa kouluikään koulun tilat kävivät riittämättömiksi, lisäksi siirtolaisten tulo lisäisi oppilasmäärää. Väliakaisratkaisuna tilaongelmiin hankittiin vuonna 1947 käsityö- ja voimistelusaliksi parakki. Suurten oppilasmäärien seurauksena kouluun perustettiin vuonna 1953 neljäs opettajanvirka. Huonokuntoista parakkia kunnostettiin 1950-luvun puolivälissä, mutta koulun laajennustyöt lykkääntyivät edelleen. Opettajien asunnot muutettiin 1960-luvun alkupuolella luokkatiloiksi, mikä helpotti tilaongelmia. Koulun laajennus valmistui 1970-luvun lopulla.
Kauhajoen yhteislyseo aloitti toimintansa Aronkylässä
Aron koulun opettaja Matti Porkkala ryhtyi 1920-luvun lopussa puuhaamaan oppikoulun perustamista Kauhajoelle. Aron koululla oli yksi tyhjä luokka, jossa koulu voisi aloittaa. Aronkylän koululla pidettiin huhtikuussa kokous, jossa valittiin 10-jäseninen toimikunta valmistelemaan koulun perustamista. Kesäkuussa koulun rehtoriksi valittiin Arvi Pyhälä ja perustettiin kannatusyhdistys. Kunnanvaltuuston päätöksellä oppokoulun käyttöön vuokrattiin lisäksi kansakoulun voimistelusali. Opetusministeriö myönsi 14.8.1928 koululle toimiluvan. Oppilaita 4-vuotiseen kouluun ilmoittautui tehokkaan hankinnan myötä 46.
Oppikoulu toimi Aronkylässä kaksi lukuvuotta, tuona aikana koulun oppilasmäärä oli noin 300, joka oli Kauhajoen koulujen suurin. Syksyllä 1930 koulu aloitti toimintansa kirkonkylässä Kannakselta siirretyssä hirsirakennuksessa. Koulun lopullinen sijoituspaikka oli aiheuttanut suurta kiistaa ja eripuraa. Kannatusyhdistys oli jo äänin 196-174 tehnyt päätöksen uuden koulun rakentamisesta Aronkylään aseman lähistölle J.O. Ikkelän lahjoittamalle tontille, päätös kuitenkin kumottiin ja koulun paikaksi tuli Säästöpankin lahjoittama tontti kirkonkylässä.
Lähteet
Nurmela, Heikki, Kauhajoen koululaitos 1882-1982, Vaasa 1982.
Kauhajoen Kunnallislehti 7.1.1932, 14.7.1932, 21.7.1932 ja 28.7.1932
Kauhajoen kirkonarkisto, rippikirjat 1915-63
